Sekä oikeustieteen perus- että jatkotutkintoja tarjotaan yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa ja oikeustieteen oppilaitoksissa halki maailman. Oikeustieteen opinnoissa on paljon mahdollisia painotuksia, joista lähes jokainen voi löytää itselleen sopivan.
Useat korkeakoulut ympäri maailmaa ovat erikoistuneet oikeustieteeseen. Vaikka yksityiskohdat vaihtelevat maittain, useimmat oppilaitokset kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:
- Yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat, joissa painotetaan sekä kurssisisältöä että tutkimusta ja joissa on paljon oikeustieteen erikoistumisvaihtoehtoja;
- Oikeustieteen oppilaitokset, joissa painopiste on tietyissä oikeustieteen jatkotukinnoissa;
- Kauppakorkeakoulut, joissa voi suorittaa liiketaloutta ja oikeustiedettä yhdistelevän tutkinnon tai sertifikaatin;
- Erikoistuneet oppilaitokset, joissa erikoistumisopintoja tarvitsevat oikeustieteen ammattilaiset voivat suorittaa ammatillisia sertifikaatteja ja tutkintoja.
Oikeustieteen LLB, LLM ja MBA tutkinnot, oikeustieteen tohtorinkoulutusohjelmat ja oikeustieteen kurssit kuuluvat yliopistojen tarjontaan halki maailman. Opiskelijat erikoistuvat usein johonkin oikeustieteen haaraan, esimerkiksi joihinkin seuraavista: kauppaoikeus, kansainvälinen oikeus, ympäristölainsäädäntö, rahoituslainsäädäntö, rikosoikeus tai vero-oikeus.
Myös ulkomailla opiskelu on hyvä vaihtoehto, erityisesti jos opintoja suunnitteleva on kiinnostuut jostain pitkälle erikoistuneesta oikeustieteen haarasta. Kansainväliset opinnot ovat jatkuvasti suositumpia kaikissa korkeakouluopinnoissa (yliopisto- tai collegetasolla). YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) tilastoinstituutti (UIS) raportoi, että ulkomailla opiskelevien määrä on jo lähes 4 miljoonaa vuodessa, lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2000, jolloin ulkomailla opiskelevia oli 2 miljoonaa. Tästä kokonaisluvusta 28 prosenttia on opiskelijoita Itä-Aasiasta ja Tyyneltämereltä, ja Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta tulevien osuus on noin 15 prosenttia. Eniten opiskelijoita ulkomaille lähtee Kiinasta, Intiasta ja Etelä-Koreasta. Noin 6 prosenttia Keski-Aasian opiskelijoista ja noin 5 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan opiskelijoista opiskelee ulkomailla, mikä tarkoittaa, että näiden alueiden opiskelijat ovat maailman liikkuvimpia. Tämän hetken suosituimpia kohdemaita kansainvälisten opiskelijoiden parissa ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia, Ranska, Saksa ja Japani.
Useat opiskelijat suorittavat myös verkko- tai etäopintoja muiden kuin oman kotimaansa yliopistojen tutkinto-ohjelmissa. Nämä opiskelijat puuttuvat UIS:n luvuista, eli kansainvälisten opiskelijoiden kokonaismäärä on vielä hieman suurempi, todennäköisesti yli 4 miljoonaa.
Oikeustieteen ulkomailla opiskeluun on paljon syitä, esimerkiksi seuraavat:
- Mahdollisuus valita maailman parhaista oikeustieteen ohjelmista. Joitain oikeustieteen erikoisaloja voi myös opiskella vain muutamassa maassa, tai parhaat ohjelmat löytyvät kaikki tietyltä alueelta.
- Vieraassa kulttuurissa opiskelu. Paikallisesti painottuneen oikeustieteen LLM, MBA tai tohtorin tutkinnon tai oikeustieteen kurssin suorittamisesta kiinnostuneiden opiskelijoiden kannattaa suorittaa ohjelma juuri tuolla kyseisellä alueella, jolloin opiskeltavaa ainetta ja sen taustalla vaikuttavaa kulttuuria on helpompi ymmärtää. Kansainvälista oikeustieteen uraa suunnitteleville ulkomailla asuminen on myös kokemus vaikka vertaansa.
- Lisääntynyt kielitaito, mikäli ohjelman opetuskieli on joku muu kuin opiskelijan äidinkieli. Vaikka useiden kansainvälisten LLB, LLM ja tohtorinkoulutusohjelmien opetuskieli onkin englanti, voivat opiskelijat opiskella muita kieliä valinnaisten kurssien ja paikallisten kanssa vuorovaikuttamisen kautta.
Oikeustieteen tutkinnon hankkimista harkitsevien opiskelijoiden kannattaa ottaa huomioon seuraavat asiat, ennen kuin päättävät opiskelisivatko kotimaassa vai ulkomailla:
- Ohjelman kustannukset, elinkustannukset mukaanlukien. Joissain maissa lukukausimaksut ovat alhaiset tai niitä ei ole, mutta korkeat elinkustannukset voivat nollata säästöt. Useat maat ja yliopistot kuitenkin tarjoavat apurahoja ja muuta taloudellista tukea, ja jotkut näistä tukijärjestelmistä on tarkoitettu kansainvälisille opiskelijoille. Maiden välillä on myös suuria eroja siinä, paljonko kansainväliset opiskelijat saavat tehdä töitä, ja joissain maissa ulkomaiset opiskelijat eivät saa käydä lainkaan töissä. Myös sairausvakuutuksen kustannukset vaihtelevat maasta toiseen.
- Opetuksen laatu suhteessa kuluihin ja ulkomailla opiskelun aineettomiin hyötyihin (kielitaito, kulttuurikylpy). Vaikka kaikki akkreditoidut oikeustieteen maisterin tutkinnot ovat korkeatasoisia, opetusmenetelmät vaihtelevat suuresti oppilaitosten, ohjelmien ja kulttuurien välillä. Jotkut opiskelijat kokevat myös oppivansa vähemmän, kun opetuskieli on muu kuin heidän äidinkielensä.
- Vaadittu kielitaito. Opiskelijat, jotka eivät hallitse tietyn opintokokonaisuuden opetuskieltä, voivat joutua viettämään maassa jopa ylimääräisen vuoden kielitaitoa kartuttamassa. Joskus opiskelijat voivat hankkia kielitaitoa kotimaassaan, mutta joissain tapauksissa ylimääräinen ulkomailla vietetty aika on välttämätöntä.
- Tarjolla olevien oikeustieteen opintojen opetusmuoto, osa-aikainen vs. täyspäiväinen, verkko-opetus ja etäopetus. Useimmat maat vaativat, että maassa opiskelijaviisumilla oleskelevien kansainvälisten opiskelijoiden opintojen on oltava täysipäiväisiä. Opiskelijat, jotka jo asuvat toisessa maassa työluvan turvin, voivat ehkä kuitenkin suorittaa osa-aikaisia oikeustieteen opintoja.
Oikeustieteen verkko- ja etäopinto-ohjelmat tarjoavat myös huomattavaa joustoa opintoihin.
Tutustu saman tien oikeustieteellisiin tiedekuntiin ja oikeustieteen oppilaitoksiin ympäri maailmaa. Jos tiedät jo, mitä etsit, voit klikata suoraan kyseiseen maahan tai tiettyyn ohjelmaan. Tai vietä hetki lukien kiinnostavista oikeustieteen ohjelmista halki maailman.
